lauantai 30. toukokuuta 2009

Aamutuimaan



Heräsin puoli neljältä enkä saanut enää unta. Puoli viideltä hiippailin pihalle. Mieletön linnunlaulu, muuten ihan hiljaista. 
Voisikohan sitä oppia aamuvirkuksi?

15 kommenttia:

Parolan asema kirjoitti...

Mikä upea aamukaste! Valtavan kauniita kuvia, on kyllä ollut aika hikinen aamu suorastaan, lämpötila nousee hurjaa kyytiä sisälläkin. Aamuvarhain oli varmaan eteerisen viileää.

Sanna kirjoitti...

Voisi! Aamuvirkkuna on iiiihanaa. Kauniita kuvia ja tunnelmaa jälleen kerran. Silmä ja sielu lepää. Kiitos!

Vianna kirjoitti...

Huokailen, kun en muuta osaa. Voi miten kauniita kuvia! Täytyisiköhän itsekin kokeilla aamuvirkkuilua..

emäntä kirjoitti...

Kyllä voi =)

Satu kirjoitti...

Ihan upeita!! Ajatella, aamuvarhaisella yksikseen kaiken kauniin keskellä...elämää!!

isoinpapu kirjoitti...

Voi miten hillittömän kaunista täällä!
TUo sivuvalo, auringonnousuvalo, on vaan ihana. Aika harvoin itse koskaan tuota näen.

Anu kirjoitti...

Ihanat kukkakuvat aamun sarastuksessa.

SariW kirjoitti...

Aah, upeita kuvia !!!! Jo toinen blogi, jossa on herätty auringonnousun aikaan... tulee ihan hinku kokeilla itse samaa ; )

Merja kirjoitti...

Kaunista.

Jahka tullaan Suomeen, taitaa tulla aamuvirkkuherätyksiä meilläkin, kun ei noin aikaiseen valoon ole totuttu..

Mutta mieluusti kyllä heräisin yksin ihan aikaisin. Silloin kun toiset herättävät liian aikaisin on toinen ääni kellossa..

Tiina kirjoitti...

Aamuhetket yksikseen ovat parhaita. Kun vaan malttaisi useammin nousta lämpimästä peiton alta :) Ei liene ongelma, kun tulee vielä lämpimämpää.

Lilli kirjoitti...

satumaista!

leena kirjoitti...

Parolan asema, joo hikisiä päiviä on seurannut, ihan mahtava kesäloman alku! Mutta aamuvarhain oli viileämpää.

Sanna, uskon että aamuvirkkuna on ihanaa, toivoisin olevani aamuvirkku...

Heinähattu, kiitos :)
Minunkin pitäisi vähän useammin kokeilla virkkuilua, mutta aamuisin unet vaan on usein niin makoisia.

Emäntä, varmaankin voisi, mutta miten ja kuinka...

Satunkaa, juuri se yksin rauhassa oleilu, oi!

Isoinpapu, minullekin valitettavan harvinaista aamusäteiden näkeminen.

Pioni, kiitos.

Sariw, kiitos. Kannatettava kokeilu, puutarha on niin hieno aamuvalossa.

Merja, nimenomaan yksin täytyisi saada olla ja nauttia.

Tina, niin se ihana lämmin peitto kyllä tavallisesti estää aamuvirkkuilun...

Lilli, kiitos!

Bluesea kirjoitti...

Huikeita kuvia!

Sadie

violet kirjoitti...

Minä olen aamunvirkku (mutta en ihan noin aikaisten aamujen!)
Pitää sanoa kyllä että on se helpompaa kesällä kuin...muulloin.

Prisca kirjoitti...

OOH!Mitä kuvia...
Tuota hetkeä harvemmin enää näkee...tarkoitan enää, sillä nuorempanahan tuohon aikaan vasta hiippailtiin kotiin...