keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Valkohäntäpeura ja lemmikin jäähelmet


Avasin oven ja edessäni seisoi valkohäntäpeura. Hämmästyneinä katsoimme toisiamme kunnes se harppasi muutaman loikan, kääntyi vielä katsomaan ja loikahteli sitten metsään.

Piha oli taas jäätynyt. Kuihtuneet lemmikit koristautuneet jäähelmin.

11 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Ovatpas kauniita nuo jäähelmet! Luonto koristautuu hienosti :-)

Johanna kirjoitti...

Ihania jäähelmiä tosiaan!

aino kirjoitti...

kohtaamiset metsänväen kanssa ovat hienoja. edellisiltana olin noin kolmen metrin päässä kaupunkiketusta lenkillä, eikä otus lähtenyt kovin pitkälle karkuun. itse asiassa vaelsi rinnalla pitkän aikaa, tosin välimatkan päässä.

Marja kirjoitti...

Ovatpa kauniita! Luonto osaa.

Anonyymi kirjoitti...

Minullakin on samanlainen kohtaaminen valkohäntäpeuran kanssa muutaman vuoden takaa. Astuin ulos ovesta ja heinikoksi kasvaneesta -hmm- pihanurmesta minua tarkkaili valkohäntäpeura. Mikä kaunis eläin!

Lilli kirjoitti...

Meidänkin pihalla kohtasin tänä syksynä pariin otteeseen peuroja. Niiden imeestä päätellen ei ollut ollenkaan selvää että kenen pihasta ja kulkuoikeudesta oli kysymys. Ne kun taisivat aiemmin herkutella myös pienen omenapuuni kaikki hedelmät..!

Ihanat jäähelmet ja utuinen pastelli tausta...

Annika kirjoitti...

Niin kauniita jäähelmiä, kuin timantteja! Meidänkin puutarhan kirsikkapuut keräävät samanlaisia, mutta en ole osannut kuvata niitä onnistuneesti.

Anonyymi kirjoitti...

Miten kaunista! Ja peurat! Ne on kyllä upeita eläimiä. Voikun voisi joskus nähdä luonnossa lähietäisyydeltä :)

Anonyymi kirjoitti...

Mitä pisaroita ja miten upea kohtaaminen!
Aivan herkistyin.

leena kirjoitti...

Elina, Johanna, Ilona, Iiris, kiitos!

Aino, kohtaamiset ovat tosiaan hienoja. Harvoin eläimet uskaltautuvat pihalle, meistä kai lähtee niin kova ääni.

Annaliisa, on tosi kaunis eläin ja mikä katse!

Lilli, varmaan ne ajattelivat että omput oli niitä varten. Meillä on parista omppupuusta ja yhdestä ruususta käyty haukkaamassa. Täytyisi viritellä suojaverkkoja...

Minja, olisin halunnut ihailla peuraa kauemmin, harmi etten huomannut ikkunasta.

Liivia, vaikuttava oli kohtaaminen, pyöri mielessä koko päivän.

M'man kirjoitti...

Voi taalla luonasi on niin taikamainen 'ambience'...

Avaat meille oven kauniiseen arkeenne, ihmeelliseen ymparoivaan luontoonne.

Nama sinun kuvasi ja niitten tekstit saavat hymyn suunpieleen ja huomaamaan pienet yksityiskohdat ja niitten kauneuden.

:)